Kielilllä puhumisesta

Puhutko ikinä kielillä? Veikkaan, että puhut. Ainakin itse lähes aina, kun puhun, puhun kielillä. Kielittä lienee nimittäin varsin vaikea puhua. Puhua voi vaikka millä kielillä – suomea, mandariinikiinaa, joskus jopa norjaa. Tanskan puhumiseen sen sijaan en liiemmin usko; onhan kieli sen verran, noh, mielenkiintoinen.

Henkilökohtaisesti pidän savon kielillä puhujia suuressa arvossa. Kaikki se kiäntäminen ja viäntäminen käy varmasti pidemmän päälle raskaaksi. Mualiman navassa elämäni kaikkiin kysymyksiin löytyy tällä kierolla kielellä vastaus. Suattaapi olla, suattaapi olla olematta.

Jotkut puhuvat kielillä myös hieman eri tavalla. Kielillä puhuminen on nimittäin myös eräiden uuskarismaattisten kristillisten lahkojen suosikkiharrastus, jossa "Pyhä Henki" täyttää rukoilijan, ja hän alkaa puhumaan jotain aivan käsittämätöntä. Rukoilijan itsensä mielestä tämä puhe – kielillä – on täysin järjellistä, ehkäpä jotain vierasta kieltä. Wikipedia sen sijaan luonnehtii ilmiötä seuraavasti:

"Kielilläpuhujien käsittämättömistä tavuista koostuva puhe on tyypillisesti epämääräistä tavujen uudelleenjärjestämistä puhujan äidinkielestä. Eri maista kotoisin olevien kielilläpuhujien näytteitä analysoitaessa on huomattu niiden kaikkien poikkeavan selvästi toisistaan. Kielitieteilijöiden mukaan käsittämättömällä puheella ei ole mitään yhteyttä mihinkään ihmisten käyttämiin kieliin ja niiden rakenteeseen, eli se on niin sanottua siansaksaa".

Jokainen muodostakoon tästä omat johtopäätöksensä ilmiön todenmukaisuuteen liittyen. Voimme vetää tästä kuitenkin mielenkiintoisen huomion – kielet ovat ihmisten kommunikaatiojärjestelmiä, joilla on oltava sisäinen rakenne. Kaikki puhe ei ole siis kieltä; kielillä puhuminen ei ole kielillä puhumista. Tämä kieletön kieli, "niin sanottu siansaksa", elää mielenkiintoisessa välitilassa. Eikö Pyhä Henki osaa kieliä?

Jos kaikki puhe ei ole kielillä puhumista, ehkä kaikki puhe on kuitenkin vähintäänkin kielellä puhumista? Moni foneemi olisi varsin vaikea tuottaa ilman kieltä, ja monikin despootti historiassa (ja Nälkäpelissä) on leikannut ihmisten kieliä rangaistuksena, käytännössä mykistäen heidät – kieltäen kielet kielettömiltä.

Voisikin ehkä sanoa, että kielillä sekä kielellä puhuminen on… puhumista. Ihmisten välinen kommunikaatio on paitsi kielen, myös kielen mahdollistamaa. Kieliä puhutaan. Kielellä puhutaan. Kielillä puhutaan. Kielistä puhutaan. Kielittä puhutaan, mutta kielettä ei puhuta. Kielet puhuvat, ja me niiden mukana. Siis puhu – – kielillä.