Lönkka-Quiz – Testaa kadonneen suomen kielen taitosi

Sammatti. Kielikukka.

Näillä lähtökohdilla olisi lähes halveksuvaa olla tekemättä juttua yhdestä suomen kielen suurmiehistä – Sammatin omasta pojasta – Elias Lönnrotista.

Lönnrot tunnetaan parhaiten pitkistä patikkamatkoistaan ja niiden aikana keräämistään kansanrunoista. Näistä runoista syntyi vuonna 1849 julkaistu kansalliseepoksemme Kalevala.

Vähemmän tunnettua on Lönnrotin filologinen ura sekä rooli suomen kirjakielen kehittäjänä.

Lönnrotin syntyessä Sammatissa 1802, kansan puhekielestä vieraantunut kirjasuomi oli lähes Mikael Agricolan käyttämän kielen tasolla. Agricolan arvellaan käyttäneen noin 6 000 - 8 000 sanaa. Kun Lönnrotin suurtyö Suomalais-Ruotsalainen Sanakirja valmistui 1880, se sisälsi yli 200 000 sanaa.

Lönnrot muun muassa vakiinnutti d-kirjaimen suomen kirjakieleen, poimi omakielisiä vastineita oppisanoille sananlaskuista, murreilmaisuista tai omista kehitelmistään. Hän kehitti lakikieltä, kasviopin sanastoa sekä kieliopin ja matematiikan oppisanastoa. Lönnrotin kehittelemiä sanoja ovat muun muassa kansallisuus, kirjallisuus, kuume, laskimo, valtimo, muste, pöytäkirja, esitys, itsenäinen, monikko ja yksikkö, sivistys, sopimus, tasavalta ja äänioikeus.

Lönnrotin kehittämistä sanoista on kuitenkin lukuisia, jotka eivät jääneet syystä tai toisesta suomen puhujien suuhun. Lönnrot muun muassa ehdotti sateenvarjolle sanaa varataivas, sähkölle sanaa lieke sekä vessalle sanaa eriö.

Seuraavassa kielivisassa pääsetkin testaamaan taitojasi Lönnrotin kadonneista suomen sanoista ja tuumailla: “Mitä jos Lönnrotin ehdottamat sanat olisivatkin jääneet käyttöön…?”.